torstai 14. marraskuuta 2013

J. M. G. Le Clézio - Harhaileva tähti

Suomentanut: Annikki Suni
Sivumäärä: 308
Kustantaja: Otava
Painos ja vuosi: 2.painos - 2008


Kaukana saavuttamaton vapaus. Jean-Marie Gustave Le Clézio on Nizzassa syntynyt ranskalaiskirjailija. Hänen tuotantonsa on laaja, mutta ei mitenkään kaupallisesti menestynyt. Hänen aihepiirinsä käsittelevät mm. mielenterveyden järkkymistä, lapsuutta, nuoruutta ja matkustamista. Le Clézio on palkittu useilla eri palkinnoilla, lopulta myös Nobelin kirjallisuuspalkinnolla. Hän on yksi arvostetuimmista elossa olevista ranskalaiskirjailijoista.

Harhaileva tähti on verkkaisesti etenevä tarina juutalaisesta Estheristä(Helenestä), joka selviää äitinsä Elizabethin kanssa hengissä natsien vainoista. Elämä kuljettaa heidät Ranskasta juutalaisvaltion kautta rapakon taakse Kanadaan, jossa Esther opiskelee lääkäriksi. Hieman ennen tätä Kibbutislla Esther tulee raskaaksi Jacquesille, joka kuitenkin jo ennen pojan syntymää kuolee sodassa. Kirjassa väläytetään myös palestiinalaistyttö Nezman elämää, jonka merkitys jää kuitenkin vähäiseksi, vain lähinnä solidaarisuusrooliin. Vaikka Esther tuntuu selviävän elämässään, häntä vaivaa koko ajan menneisyyden pelot ja ahdisukset. Päälimmäiseksi nousee isän rooli - isän jota hän jäi odottamaan ja joka ei koskaan palannut. Hänen isänsä joutui monen muun tuttavan mukana natsien ampumaksi. Kuitenkin Esther elää koko ajan muistoissaan, eikä pelkästään ikävissä, vaan myös positiivisissa. 

Traumaattinen ajanjakso sattui Estherin lapsuuteen, eli aikaan jonka olisi pitänyt olla huoletonta. Aistien kautta Esther luo itselleen kauniita kuvia ja yllättävän usein nämä koskevat merta. Tarinassa odotellaan laivaa joka noutaa Estherin ja äidin juutalaisten maahan Israeliin, näin ollen se muodostuukin vapauden symboliksi. Kirjailija onnistuu luomaan lukijalle pienen ryhmän kautta kuvan juutalaisten kollektiivisista kipupisteistä ja tuskan hetkistä. Vaikka kertomuksessa ovat omat synkätkin hetkensä on se mielestäni kuitenkin selviytymistarina. Kuinka ihminen voi selvitä vaikeistakin ajoista? Kyllä voi jos elämänhalua on tarpeeksi.

Elämän polku on tässäkin tarinassa kuin matka jossa vain hetkeksi pysähdytään. Esther ja äiti ovat koko ajan matkalla - onkin vaikea hahmottaa missä vaiheessa pako muuttuu matkaksi sinänsä. Oliko heidän matkansa koko elämän ajan pakenemista, pääsivätkö he koskaan pois tästä oravanpyörästä? Näitä ja montaa muuta asiaa lukija joutuu pohtimaan Harhailevassa tähdessä.

Oivallinen joskin hieman junnaavan tuntuinen kirja. Hetkittäin lähes sietämättömän pitkäveteistä meren ihannointia. Kuitenkin kirjailija onnistuu hämmästyttävällä tavalla ja tunteella kuvailemaan juutalaisuutta, vaikka hän ei itse ole tietääkseni juutalainen. Lisäksi Le Clézio onnistuu paneutumaan tytön ja naisen rooliin luontevasti, joka ei välttämättä ole mieskirjailijoille sydämen asia. Kirja on lukukelpoinen ja tarjoaa niin vastauksia kuin niistä syntyviä uusia kysymyksiäkin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti